tiistai 29. joulukuuta 2015

Leikkimökki kasassa!

Wau, pakko oli jo ottaa kuvia tänään auringon paistaessa, kun illalla yhtäkkiä kaikki osat rupesivat olemaan valmiina ja mökki rupesi oikeasti kasaantumaan. Olen ihan hämmästynyt ja hämmentynyt, että tämä lopulta on tässä vaiheessa. Vielä puuttuvat kuistin kaiteet ja ovenkahva.


Sisälle piti näön vuoksi saada edes jotakin kalustetta. Matoksi löysin farkuista pätkäistyn lahkeensuun. Mattoja pitää ruveta kutomaan ja huonekaluja väsäämään, eihän leikkimökissä voi leikkiä ilman huonekaluja!

maanantai 28. joulukuuta 2015

Uusia enkeleitä

Tokmannilla on halvennuksessa joulukoristeet, -50%. Tikkuenkeleitä teki mieleni ostaa koko parvi, mutta tyydyin tällä kertaa kahteen söpöiseen. Teen heille jotkin kivat mekot joskus. Poseeraavat lappalaistalon kattoaukossa pikkuisten kavereidensa kanssa.
Nuo ristit odottavat pääsyä yhteen suunnitteilla olevaan roomboxiin.

Äh, koskahan rupean muistamaan sen tikkuaskin tai tulitikun liittämiseen mitaksi näihin kuviin?

Leikkimökki

Monta päivää on mennyt tämän rakennuksen parissa, aloitin joskus joulun alla (?). Maria Malmströmin Nukkekoti Väinölän vuosi -kirjassa on leikkimökin ohje. Siinä se on tehty vanerista, mutta kun minulla ei ole poraa eikä kunnon sahaakaan, niin teen paksusta pahvista, jota kyllä riittää tässä huushollissa. Muutenkin sovellan ohjetta sen mukaan kuin tarvitsee.

Ulkoseiniin käytin viime vuodesta jäänyttä parvekepöydän maalia (Tikkurilan Unica). Se on säilytyksen aikana tummunut, heleästä taivaansinestä on tullut vihertävä - ei haittaa yhtään! Ikkunanpuitteet ja listat on maalattu pariin kertaan valkoisella puolihimmeällä Helmi-maalilla. Tapetit ovat skräppäyslehtiöstä, jonka sain postcrossingin foorumilla joululahjavaihdossa (kiitos, Mutteri!).
Oven kanssa on kiinnitysongelma, sillä talo osineen on pahvia, ei voi porata saranoita paikoilleen. Ei silti, ei niitä edes ole. Mietin voisiko saranaksi liimata jonkin kankaisen lipareen karmiin ja oveen? Täytynee kokeilla. Ei tullut tämä asia mieleen ennen tapetin liimausta, olisin saanut vahvemman liitoksen jos olisin senkin alle liimannut yhden liuskan.
Oven päälle tuleva katos on myös tuottanut ongelmia - tai siis vaatinut omia ja uusia ratkaisuja. Kattoon käytettyä mustaa pahvia ei ollut kuin yksi määrämittainen levy, joka juuri riitti siihen. Tähän keksin mustasta tuotelapusta leikata palaset lappeiksi. Niiden kiinnittäminen yhtä aikaa ei onnistunut. Tässä eka puoli liimattuna puristuksissa. Toisaalla blogissa juttua tästä.
 Ikkunat on tehty valkoiseksi maalatusta pahvista. Ulkokarmissa on 'lasi' pakkaussellofaanista kaksipuolisella teipilla kiinnitettynä. Sisäpuolessa on vähän isommat ikkuna-aukot kuin ulkopuolella. Nämä tein oikein millimetrin tarkasti mittaamalla, vaikka ensin vain piirsin ulkokarmeista pahville leikkausviivat. Ne näyttivät niin epämääräisiltä että rupesin käyttämään viivotinta ja kynää. Lopputulos on kyllä nätimpi sillä tavalla ja sisäkarmit ovat keskenään melkein samankokoiset. Samaa ei tod. voi sanoa ulkokarmeista! Mutta kun ne ovat talon eri puolilla niin ei hullu huomaa ja viisas vaikenee.


Yksi unohtunut joulukoriste

Pitäähän tämäkin askartelu tänne kirjata, tein jossain vaiheessa pyhinä niistä joulukuusesta yli jääneistä koristerasseista. Unohtui silloin kuvata. Päätykoriste on lappalaisten talossa nyt. Kuvassa näkyvät siellä kylässä olevat enkelit, joiden talo on aivan vaiheessa, eikä raukoilla ole minne päänsä kallistaa. Onneksi naapurit tarjoavat apua.


Näetkö virheen?

Ovea liimaillessa tapahtui vähän kummia. Ensinnäkin se jostain kumman syystä kasvoi suuremmaksi kuin oviaukko. Sitä piti hioa molemmilta puolilta että se mahtuu kääntymään oviaukossa.

Toisekseen se  - ihan itsekseen! - kääntyi ylösalaisin paneeleita liimaillessa niin että sisäpuolen paneelit ovat nyt nurin narin, isompi ylhäällä ja pieni alhaalla, kun ulkopuoli on oikein päin (tässä pelaa kultaisen leikkauksen sääntö).
 Kun tämän tajusin, merkitsin kummallekin puolelle kahvan paikan lyijykynällä - tarkistin vielä toisenkin kerran, että se varmasti on samalla reunalla.
Mitä tästä opimme? Sen, että osiin merkitään, samoin kuin kaavoissakin on, niiden suunta; mikä on yläreuna ja mikä sivu kuuluu vasemmalle ja mikä oikealle. Ovessa sarana- ja kahvapuolella on merkitystä! 

Ikkunalaudat yksin tein

Ikkunanpokia tehdessä päätin laittaa sisäpuolelle karmit ohuemmasta pahvista. Minulla on valkoisia 90x64 mm kartongin palasia (AC-kortin kokoisia, muuten!) aika paljon ja tuo koko on pikkuriikkisen iso näihin ikkunoihin. Keksin että samalla kertaa saa ikkunalaudan, kun vain taittaa alareunan. Sen tueksi liimasin sitten toisen pahvikappaleen. Tässä näkee taas kerran, kuinka tarkkaan on mitattava, ettei jää yli kurkistavia tai vajaaksi jääviä reunoja. Nämä ikkunatkin on olevinaan samoin mitoin tehty, mutta kyllä vain eroja syntyy kun hioo ja mallaa paikoilleen. Aluksi ikkuna-aukotkin olivat seinissä eri paikoissa!
Vasemmanpuoleinen seinä on tässä kyljellään, jotta tukilauta alapuolella näkyisi. Harmi kun ei ole zoomaavaa kameraa että saisi selkeämmän kuvan.
Ulkokarmiin liimasin sellofaanin palasen kaksipuolisella teipillä. Se muuten on yksi tarvike jota olen oppinut tässä hommaillessa rakastamaan! En enää koskaan (aika rohkeasti sanottu!) liimaa tapetteja seiniin vaan kiinnitän ne tällä teipillä. Tulee siisti ja sileä eikä pahvi rupea taipumaan kuten liimasta kostuessaan.

Älä heitä pois

Kaikkea laitan aina talteen - ei sitä ikinä tiedä mihin tarvitsee. Jostain vaatteesta on joskus tullut musta tuotelätkä aika tukevaa pahvia. Nyt se oli juuri sopiva leikkimökin ovikatoksen päällysteeksi.
Tuosta on jo tekstitön osa leikattu käyttöön ja se on kuivumassa. Näistä loppupaloista voi tussilla piilottaa tuon tekstin ja nämäkin osat voi käyttää jossakin, missä mustaa tarvitaan.
Mitä tässä kuvassa muuta tapahtuu? - Juu, taas yksi katkennut kumilanka. Ne eivät kestä yhtään mitään! Koetin tuolla saada liimausta pidettyä kiinni - ei onnistunut.
Alustana on leikkimökkiin tuleva lattia, halusin niin kovasti lopultakin käyttää niitä Bilteman sytytystikkuja. Tässä ne ovat nyt eka kertaa kokeilussa.

Leikkimökin antamia oppitunteja

Ajankulukseni rupesin Maria Malmströmin kirjan Nukkekoti Väinölän vuosi ohjeiden mukaan tekemään leikkimökkiä. Se osoittautuikin monella tapaa hyväksi päätökseksi: Ensiksikin talo on tarpeeksi pieni, mutta tekemistä on silti paljon, toiseksi siitä karttuu kokemusta suurempiin projekteihin - opeteltavaa näköjään riittää! Tähän mennessä olen oppinut jo rakastamaan mm viiloja ja hiomapaperia - maalausten välillä siloitettu pinta ja viilalla muotoillut pikkuosat ovat NIIN ihania verrattuna käsittelemättömiin!
Yksi mitä EN ole vielä oppinut on liiman hallitseminen: miten sen saa levitettyä niin että sitä on sopiva määrä? Että se pitää mutta ei pursuile yli saumoista? Enkä yhtään tykkää että joka liimauskerran jälkeen se liimapullon suuaukko on liimautunut umpeen ja levitystikun pää on epämääräisen muotoinen mähkäle. :( Ihmettelen myös suuresti  miten ihmeessä jotkut voivat käyttää pikaliimaa niin että sitä on käytettävissä vielä toisenkin kerran. ????Minun pikaliimani - jaa - tarkemmin ajatellen, kaksikomponenttiliimani, ei ilmeisesti sittenkään sama asia? - ovat sen aukaisun ja sekoittamisen jälkeen olleet käyttökelvottomia toiseen projektiin. Ei niitä voi enää seuraavan päivänä tai edes tunnin jälkeen käyttää. Tästä päädymme siihen että minun selvitettävä itselleni mitä ne pikaliimat ovat. Samoin mikä ja mitä on Tacky Glue, joka mainitaan hyvin useasti minimaailmassa, ja mistä sitä saa hankittua.
Puristimet ja niiden käyttö ovat myös yksi opeteltava asia, ja liimausten kuivattaminen. Miten saadaan epämääräisen muotoinen osa kuivumaan tasaisesti oikeaan muotoonsa? Yksi erehdys (oppitunti) tuli jo siinä kun katoksen lappeen laitoin kuivumaan järeillä puristimilla. Niissä onkin niin vahvat leuat että ne painoivat katon lappeeseen omat jälkensä ikuisiksi ajoiksi (yhyy).

Toinen lape on nyt tuolinjalan alla painumassa - jääkö kattoon pyöreä jälki?
Samoin tulin huomaamaan (ja opin) että yksi asia kerrallaan! Yritin saada noita lappeita liimattua yhtä aikaa, mutta se oli ihan mahdotonta! Siis kärsivällisyyttä kehiin ja huolellisesti askel kerrallaan eteenpäin, niin hyvä tulee.
Opettelua oli sekin ensimmäinen hankinta, pahvinen kolmikerroksinen talo, jonka kuvia on ensimmäisissä postauksissani. Innoissani aloitin rakentamaan ja sisustamaan, huomatakseni vain että sain aikaiseksi liimauksissa vääntyneitä (painon alla kuivumisesta huolimatta) seiniä ja lattioita, monesta sovittamisesta rikki nuhrautuneita kulmia, liiman levittämiä värejä jne jne.
 No, ei se talo roskiin ole lentänyt, vaan yhtenä yönä syntyi idea että se on seuraavaksi muuntumassa kummitustaloksi, joka otetaan esiin Halloween-juhliin. Sellaisessa ei ole niin nokon nuukaa, ovatko lattiat suorassa ja nurkat ojennuksessa.

Työvälinehankintoja

Yksi katkoteräveitsi on jo tullut loppuun käytetyksi, ostin uuden ja varateriä siihen ja toiseen pienempään. Samalla kävin kuolaamassa sitä yhtä Dremeliä, joka Tokmannilla on myynnissä (69€). Mietin onko se vastaus tarpeisiini, vai jokin muu, isompi työkalu. Ajatus jää muhimaan ja terkeminen tulee näyttämään, mikä oikeasti on tarpeen. Näillä nyt mennään aluksi, ja viiloilla ja hiomapaperilla.

maanantai 21. joulukuuta 2015

Pikkujouluissa Lahdessa asti

Lahdessa osallistuin ke 9.12. Päijät-Hämeen nukkislaisten pikkujouluihin, joissa oli ohjelmana miniristipistotyö. Ohjaaja antoi kolme erilaista mallia valittavaksi. Lopulta päädyin kynttiläaiheeseen. Ehdin tehdä vain osan työstä. Tosi hienoa oli se, että saimme osta valmiiksi viimeisteltyjä liinoja - sen kun pistelet menemään! Liinojen reunat on virkattu tosi nätisti. Ostin toisenkin, vähän pidemmän (3x10cm) (1,50€).
Nyt lopulta sain pisteltyä työn loppuun asti, tällainen siitä tuli. Nämä pistellään siis langan yli. Vähän hämää että langat ovat eri paksuisia, siitä ei synny millään ihan tasaista jälkeä. Seuraava hankinta on kunnolliset suurentavat lasit!
Ja sorry vaan kuvan huono laatu, enpä muistanut varustaa sitä tulitikkua mittaa näyttämään ja kuva on otettu tabletilla, joka ei tiedä tarkentamisesta mitään. Liinan koko on 3 x 8cm.

Joulupuu on rakennettu

Tekisi mieli mennä ostamaan vihreää punosta tms että saisi kunnon vihreän joulukuusen. Käsillä olevista tarvikkeista syntyi tämmöinen. Ohjetta muuntelin vähän kun en ihan kaikkea edes ymmärtänyt ja materiaalia oli olevinaan vähemmän kuin ohjeessa sanottiin. Ei pysy pystyssä, kun ei ole poraa jolla tehdä reikä jalkaan. Ja tuolle latvaosan rungolle pitää tehdä jotain kavennustyötä, on liian tukevan näköinen. Tai sitten lisään tyveen villalankaa ympärille.
Sen ostamani muovisen kuusenoksan kanssa en ole tämän pidemmälle päässyt, liimapistoolin liima ei pidä mitään, vaikka luulin sen sulattavan kaiken muovisin - katin kontit se mitään sulata! Nämä on liimattu harrasteliimalla, eikä ne varmaan kestä käsittelyä. Nyt olisi hyvät neuvo tarpeen.
Ja näiden tötsienkin kohdalla olisi hyvät neuvot tarpeen: Näitä on kokonainen pussillinen enkä keksi mitä niillä tekisi. Ne ovat oikeasti kukkakaupan kynttiläpidikkeitä asetelmiin. Ideoita? Tuohon edelliseen kuuseen olen käyttänyt jalkana, mutta on hiukka pikkusen suhteeton. Kokonaiskorkeus on ehkä 5 senttiä ja materiaali niin kovaa muovia että minun työvälineeni eivät siihen pysty.





Ensimmäisiä yritelmiäni

Lopulta sain kuvattua, tämä taisi olla ensimmäinen valmiiksi asti tehty juttu nukkekotiin. Kuva on jostain askartelukuvastosta tai ehkä lehdestä leikattu. Kehys on kullanväristä pahvia, johon painoin kuviot palloppäisellä työkalulla, en  tiedä mikä sen nimi on. Ei tullut niin massiivisen näköistä kuin olisin halunnut. Kyllä ne raamit on näköjään tehtävä paksummasta materiaalista.
Ja taas unohtui mittatikku! Kehyksen ulkomitat noin 6 x 4,5cm.

lauantai 19. joulukuuta 2015

Viime yön askartelut - myssyjä

Facessa joku näytti hauskoja myssyjä. Ne oli siellä kuusenkoristeita, mutta tykkäsin että nukeillehan voi ihan yhtä hyvin tehdä sellaisia. Yrityksen ja erehdyksen jäljet näkyvät tässä kuvassa. On tietty tarkoitus sillä, että pohja on tukevaa pahvia. Älä korvaa sitä paperirenkaalla, se repeytyy ja saat aloittaa alusta. Sitten kannattaa myös uskoa suositusta, ja tehdä reilun pituiset langat, ettet saa pätkiä, jotka eivät kelpaa mihinkään käyttöön. :(
Keksin että pohjana voisi nukelle käyttää kuminauhaan, niin myssy ehkä pysyisi hyvin päässä. Isommassa sellainen on kaksinkertaisena - toimii.

Vapauteni alkoi . . .

. . . viettämällä tovi kirppiksellä. Tuhlasin, ei kun investoin nukkekotitavaraan ja asukkaisiin hurjat 15€.
Tämä itämaisia kamppailulajeja harrastava tyttö vaatteineen oli kaikkein kallein hankinta - 5€.


Nätti enkeli liittyi parveen.


Kansainvälistä väkeä liittyi asujaimistoon. Tanssijatar seisoo jalustalla mutta ei silti oikein pysy pystyssä. On tainnut pyörähtää muutaman kerran liikaa. Vartijapoika suorittaa palvelusta edelleen pakkauksensa vankeudessa.

Työkalupakista syntyy jotakin nukeille - asumus tai sitten vain väliaikavarasto tavaroille. Tosi tukevaa tekoa, mutta tässäkin vähän hämää puun ja muovin yhdistäminen. Se lienee nykyään  ihan tavallista lasten tarvikkeissa ja leluissa? Mustat reikälevyt molemmin puolin nousevat urissaan irti kokonaan.
 Sisällä oleva puinen koristeltu laatikko näyttäytyy silmissäni tulevan nukkekodin parvekkeena, kun toinen pitkä sivu poistetaan.
Materiaalia tarvikkeiden askarteluun. Nuo sinivalkoiset helmet sopivat loistavasti kynttilänjaloiksi. Ehkä tässä on matskua myös enkelitaloon, kun on tuollaista herkkää pastellia.

Lemmikkejäkin - vai leluja? vai metsän eläimiä? Vastustamattomia joka tapauksessa 
Kirppikseltä vauhdilla lähtiessäni auton lattialla ollut kassi kaatui ja sitä piti ruveta korjaamaan pystyyn, kun siellä oli rahkapurkit, jotka valuttavat nestettä muille tavaroille. Kurvasin siis Etolan pihaan ja nostin kassin pystyyn. Suuria vahinkoja ei ehtinyt tapahtua, paperit pysyivät kuivina.
Samalla ajattelin poiketa kurkkaamassa miltä ne Etolan nukkekodit livenä näyttävät. VOI! Sanomattoman ihania! Ja siellä oli monia erilaisia, kaikista ei suinkaan ollut kuvaa heidän jouluesitteessään. Tykkäsin erityisesti sellaisesta prinsessalinnasta jossa oli pyöreät tornit kulmissa ja kaareva parveke. WAU! En kehdannut kuvata myymälässä, vaikka kuva kertoisi enemmän kuin sanallinen kuvaus.
Heppoja katselin myös, ne on nykyään tehty erittäin elävän näköisiksi, kiiltävät silmät näyttävät katselevan ihan oikeasti. Ihania, mutta en raskinut ostaa.
Lohdutukseksi ostin kahdella eurolla havuoksan jossa on pari käpyä.

Aion tehdä siitä joulukuusen. Oksat kun ottaa irti niin niitä on kahta eri mallia. Laitan pohjaksi ehkä pahvikartion. Tai sitten leikkaan tuon perusoksan lyhemmäksi. Rupean kohta sitä tekemistä pähkäilemään.




lauantai 12. joulukuuta 2015

Mattoja

Käpälämäestä sain apua Brion kangaspuiden loimen luontiin. Tein siitä roskiskatoksesta Joukon luona löydetystä samettilangasta kaitaliinan. Vaaleat raidat ovat kellertävää pörrölankaa samasta löydöstä. Loimesta tuli vielä pieni pätkä siniseen mattoon, mutta se ei onnistunut ihan odotusteni mukaisesti. Taitaa mennä purkuun.

tiistai 8. joulukuuta 2015

Valmiita pikkuisia

Jotakin olen saanut valmiiksikin, vaikka tuntuu että aika menee tusatessa edestakaisin, eikä mitään synny.

Nyt kun katson noita käpyjä, niin ripustusvarsi näyttää liian pitkältä. Täytyy kokeilla kuuseen.

Kynttiläpajalla

Pöytäkynttilöistä tuli aika jötiköitä :) Nämä ovat vielä käsittelemättä lopulliseen muotoonsa.

Valkoisessa näkyy selvästi taitamattomuuteni: muotissa odotellut massa ehti jäähtyä liikaa, kun välillä kävin näpräämässä kuusenkoristeita tai jotakin muuta. Massa on monena erillisenä kerroksena, jotka erottuivat kun leikkelin kynttilöitä irti muotista. Muottina oli muovinen tuikkukippo, johon tökötin massassa kastettuja ja jäähdytettyjä sydänlankoja 4-5kpl. Sitten rikoin muotin ja leikkelin massan osiin niin että keskelle jäi sydänlanka. Ei mikään huippuhyvä systeemi. Seuraavaksi aion käyttää metallikippoa ja pitää tarkemmin silmällä kerrosten jähmettymistä. Oppia ikä kaikki.

Kynttilöitten valaminen on ihan ammattihommaa, näköjään. Mutta aion sen oppia, sillä massaa eli opettelumateriaalia on vaikka muille jakaa. Itse asiassa olen kynttilän loppuja kerännyt jo edelliseltä joululta, tarkoitukseni oli tehdä 1:1 kynttilöitä. Ostomassaakin on pussillinen, ja väripusseja. Materiaalia riittäisi mineilyyn seuraavaksi sadaksi vuodeksi.
Yölliset liemet ovat kovettuneet kattiloihinsa. Homma jatkuu illalla.

Kynttilöitä valamassa

Maria Malmströmin kirjassa on ohje, jota en pysty noudattamaan kirjaimellisesti. Painoksi ei löytynyt mitään ongenpainoja, niin laitoin sitten lasihelmiä, joiden läpi pujotin sydänlangan. Sekin on minulla jotakin ohkaisempaa kuin suositeltu kalastajalanka.
Kastaessa huomasin että tuollainen suorakulmainen helmi toimii paremmin kuin pyöreät. Kuvassa näkyy että yhdessä helmessä on vielä kaikki kastamiskerroksilla kerääntynyt kynttilämassa pinnassa. Muista olen sitä poistanut, sillä siihen syntyy pitkä roikko alapuolelle. se estää kastamasta tarpeeksi syvälle. Tähän pitäisi olla kapea ja syvä kattila, tai paljon enemmän sulatettua massa kuin minulla tässä on.
Nyt tekisi mieli tehdä pöytäkynttilöitä samalla, kun massa on sulana. Vaan mistä muotit?

Minulle on täysi arvoitus miten niistä saa samankokoisia ja kauniisti suippenevia. Tuntuu tulevan eri paksuisia ja eri pituisia.
Lähden nyt etsiskelemään muotteja pöytäkynttilöille. Ja niiden sydänlangan kiinnittäminenkin pitää ratkaista.

sunnuntai 6. joulukuuta 2015

UUSIA ASUKKAITA

Kirppiskierroksella löytyi uusia asukkaita ja lemmikkejä heille. Myös asumusten suhteen rupeaa ajatus selkeytymään.
Viinilaatikkoon tulee asumus enkeleille.
Sisustusmateriaalissa olisi valinnan varaa - varastoista kaivetut valkoiset kaikki pitää silittää.

Puiseen taloon taitavat asettua asumaan lappalaiset poroineen,




 mutta ratkaisematta on mihin asettuvat hevoset, kun niitä tuntuu nyt siunaantuvan ihan omia aikojaan. On jo valkoinen ja musta.
Hehe, paitsi kun tarkemmin katsoo niin tuo valkoinen onkin (ollut) mustavalkoinen ja taitaa olla kotoisin kaukaa Afrikasta :)  Mutta mustalla on ihana jalan nousu ja uljas harja. Se täytyy harjata kunnolla, häntä myös.

torstai 3. joulukuuta 2015

Mieluista opiskelumateriaalia

Kirjastosta hain tilaamani kirjat tänään:


Kaupoilla käydessä alkuviikosta ostin jo valmiiksi led-sarjan. Toivon että omistamani pihdit ja muut työkalut riittävät, ja varsinkin ovat sopivia, ettei tarvitsisi uusia ostaa.
Samalla reissulla hain kirjastosta nukkiskirjoja, jotka kaikki on melkein jo luettukin:

Sisko yllytti Alkoon

Kävin paikallisessa pitkäripaisessa toisen kerran täällä asumiseni kahdeksana vuotena. Syy:

Mitäköhän siitä syntyy - ja koska? Mitat: 36 x 27 x 19cm. Ihmettelin että miksi se kolisee takapenkillä, mutta syy selvisi kun availin ja selvitin sisustaa: Pullotuet on tehty kolmesta eri kappaleesta, jotka voi irrottaa uristaan. Jeee!
Kansikin on aukaistavissa liu'uttamalla sivuun urissaan. Voi kyllä olla että saranointi on kätevämpi, kunhan joskus siihen asti päästään.