sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Scavenger

Star Warsin myötä minusta tuli Scavenger eli roskan kerääjä (niinkuin en ennen olisi ollut!) ja suuri Tähtien sota -fani, kun samalla siirryin kivikaudesta nykyaikaan; se nimittäin oli ensimmäinen 3D-elokuva, jonka olen nähnyt.  Nyt haluan nähdä kaikki entisetkin - olen saattanut jonkun, ehkä ekan ainankin -nähdä joskus aikoinaan, mutta paljon mitään en muista siitä. Avaruus kiehtoo käsittämättömässä suuruudessaan, nyt haluaisin perehtyä asiaan syvemmin, kun en oikein tiedä edes mitä/ketä ne jeditkään ovat, muista puhumattakaan.

Mutta asiaan: dyykkasin jonkun jo aikoja hylkäämän muovisen tvn raadon meidän roskiskatoksen takaa. Oikeastaan innostuin noista eri värisistä johdoista, mutta kun ne eivät lähteneet ihan repimällä niin otin koko höskän mukaan roskineen kaikkineen. Kuivuneita lehtiä ja väliin kasvanutta ruohoa tuli mukana sisälle. Rautaosat ovat ruostuneet ihan sormissa murentuvaksi pölyksi, mutta nuo johdot on juotettu kiinni piirilevyihin (?) niin tiukasti että ne pitää vain katkoa pihdeillä. Kehikko on tummaa muovia, joka puhdistuu kostealla pyyhkimällä. Se on ihan sopiva kehys jollekin talolle :) ei kovin syvä, kylläkään, vain 15cm, muuten koko on  41 x 57cm.
Samalla keräsin ilotulituksesta jääneitä hylsyjä. Niitä ei kyllä ollut mitenkään runsaasti, muutama tikku vain. Sellaisia paketteja olisi ollut monia, joissa on pahvihylsyt teipattu yhteen, mutta ne haisivat edelleen vahvasti ruudille - ei tee mieli sellaisia tuoda sisälle sodasta muistuttamaan.

Isoja raketteja oli ammuttu pihassa, korjasin roskikseen suurimman osan, jotka oli jätetty keskelle ajotietä. Muutaman putken otin talteen, ajatuksella että jos on savun hajua niin se ei haittaa, kun niistä tekee pönttöuuneja. Sehän vain tuo ripauksen aitoutta mukaan!
 Sitten on myös syntynyt ajatus hirsimökistä. Mutta mistä materiaalista sellainen rakennetaan? Muistan että lapsuuskodin naapurin pojalla oli hirsimökin rakennussarja, jota tykkäsin koota hirsi kerrallaan. En ole nykyaikana sellaista nähnyt. Pitääköhän kääntyä Järvenpään Hirsirakenteen puoleen?
Keräsin muutamia risuja (koivua ja lehmusta), joista aion  kokeilla kuoria sisusta esiin. Ongelma on että pitäisi olla melko suoraa tavaraa. Noista ei saa kuin muutaman tarpeeksi pitkän ja suoran kappaleen.  Nyt on keittiön lattia kuorisilpun peitossa, kun ulkona parvekkeella ei tarkene puuhommia tehdä. :( Miksi, oi miksi? ei tämä pälkähtänyt päähäni silloin kun ei ollut pakkasta!

tiistai 29. joulukuuta 2015

Leikkimökki kasassa!

Wau, pakko oli jo ottaa kuvia tänään auringon paistaessa, kun illalla yhtäkkiä kaikki osat rupesivat olemaan valmiina ja mökki rupesi oikeasti kasaantumaan. Olen ihan hämmästynyt ja hämmentynyt, että tämä lopulta on tässä vaiheessa. Vielä puuttuvat kuistin kaiteet ja ovenkahva.


Sisälle piti näön vuoksi saada edes jotakin kalustetta. Matoksi löysin farkuista pätkäistyn lahkeensuun. Mattoja pitää ruveta kutomaan ja huonekaluja väsäämään, eihän leikkimökissä voi leikkiä ilman huonekaluja!

maanantai 28. joulukuuta 2015

Uusia enkeleitä

Tokmannilla on halvennuksessa joulukoristeet, -50%. Tikkuenkeleitä teki mieleni ostaa koko parvi, mutta tyydyin tällä kertaa kahteen söpöiseen. Teen heille jotkin kivat mekot joskus. Poseeraavat lappalaistalon kattoaukossa pikkuisten kavereidensa kanssa.
Nuo ristit odottavat pääsyä yhteen suunnitteilla olevaan roomboxiin.

Äh, koskahan rupean muistamaan sen tikkuaskin tai tulitikun liittämiseen mitaksi näihin kuviin?

Leikkimökki

Monta päivää on mennyt tämän rakennuksen parissa, aloitin joskus joulun alla (?). Maria Malmströmin Nukkekoti Väinölän vuosi -kirjassa on leikkimökin ohje. Siinä se on tehty vanerista, mutta kun minulla ei ole poraa eikä kunnon sahaakaan, niin teen paksusta pahvista, jota kyllä riittää tässä huushollissa. Muutenkin sovellan ohjetta sen mukaan kuin tarvitsee.

Ulkoseiniin käytin viime vuodesta jäänyttä parvekepöydän maalia (Tikkurilan Unica). Se on säilytyksen aikana tummunut, heleästä taivaansinestä on tullut vihertävä - ei haittaa yhtään! Ikkunanpuitteet ja listat on maalattu pariin kertaan valkoisella puolihimmeällä Helmi-maalilla. Tapetit ovat skräppäyslehtiöstä, jonka sain postcrossingin foorumilla joululahjavaihdossa (kiitos, Mutteri!).
Oven kanssa on kiinnitysongelma, sillä talo osineen on pahvia, ei voi porata saranoita paikoilleen. Ei silti, ei niitä edes ole. Mietin voisiko saranaksi liimata jonkin kankaisen lipareen karmiin ja oveen? Täytynee kokeilla. Ei tullut tämä asia mieleen ennen tapetin liimausta, olisin saanut vahvemman liitoksen jos olisin senkin alle liimannut yhden liuskan.
Oven päälle tuleva katos on myös tuottanut ongelmia - tai siis vaatinut omia ja uusia ratkaisuja. Kattoon käytettyä mustaa pahvia ei ollut kuin yksi määrämittainen levy, joka juuri riitti siihen. Tähän keksin mustasta tuotelapusta leikata palaset lappeiksi. Niiden kiinnittäminen yhtä aikaa ei onnistunut. Tässä eka puoli liimattuna puristuksissa. Toisaalla blogissa juttua tästä.
 Ikkunat on tehty valkoiseksi maalatusta pahvista. Ulkokarmissa on 'lasi' pakkaussellofaanista kaksipuolisella teipilla kiinnitettynä. Sisäpuolessa on vähän isommat ikkuna-aukot kuin ulkopuolella. Nämä tein oikein millimetrin tarkasti mittaamalla, vaikka ensin vain piirsin ulkokarmeista pahville leikkausviivat. Ne näyttivät niin epämääräisiltä että rupesin käyttämään viivotinta ja kynää. Lopputulos on kyllä nätimpi sillä tavalla ja sisäkarmit ovat keskenään melkein samankokoiset. Samaa ei tod. voi sanoa ulkokarmeista! Mutta kun ne ovat talon eri puolilla niin ei hullu huomaa ja viisas vaikenee.


Yksi unohtunut joulukoriste

Pitäähän tämäkin askartelu tänne kirjata, tein jossain vaiheessa pyhinä niistä joulukuusesta yli jääneistä koristerasseista. Unohtui silloin kuvata. Päätykoriste on lappalaisten talossa nyt. Kuvassa näkyvät siellä kylässä olevat enkelit, joiden talo on aivan vaiheessa, eikä raukoilla ole minne päänsä kallistaa. Onneksi naapurit tarjoavat apua.


Näetkö virheen?

Ovea liimaillessa tapahtui vähän kummia. Ensinnäkin se jostain kumman syystä kasvoi suuremmaksi kuin oviaukko. Sitä piti hioa molemmilta puolilta että se mahtuu kääntymään oviaukossa.

Toisekseen se  - ihan itsekseen! - kääntyi ylösalaisin paneeleita liimaillessa niin että sisäpuolen paneelit ovat nyt nurin narin, isompi ylhäällä ja pieni alhaalla, kun ulkopuoli on oikein päin (tässä pelaa kultaisen leikkauksen sääntö).
 Kun tämän tajusin, merkitsin kummallekin puolelle kahvan paikan lyijykynällä - tarkistin vielä toisenkin kerran, että se varmasti on samalla reunalla.
Mitä tästä opimme? Sen, että osiin merkitään, samoin kuin kaavoissakin on, niiden suunta; mikä on yläreuna ja mikä sivu kuuluu vasemmalle ja mikä oikealle. Ovessa sarana- ja kahvapuolella on merkitystä! 

Ikkunalaudat yksin tein

Ikkunanpokia tehdessä päätin laittaa sisäpuolelle karmit ohuemmasta pahvista. Minulla on valkoisia 90x64 mm kartongin palasia (AC-kortin kokoisia, muuten!) aika paljon ja tuo koko on pikkuriikkisen iso näihin ikkunoihin. Keksin että samalla kertaa saa ikkunalaudan, kun vain taittaa alareunan. Sen tueksi liimasin sitten toisen pahvikappaleen. Tässä näkee taas kerran, kuinka tarkkaan on mitattava, ettei jää yli kurkistavia tai vajaaksi jääviä reunoja. Nämä ikkunatkin on olevinaan samoin mitoin tehty, mutta kyllä vain eroja syntyy kun hioo ja mallaa paikoilleen. Aluksi ikkuna-aukotkin olivat seinissä eri paikoissa!
Vasemmanpuoleinen seinä on tässä kyljellään, jotta tukilauta alapuolella näkyisi. Harmi kun ei ole zoomaavaa kameraa että saisi selkeämmän kuvan.
Ulkokarmiin liimasin sellofaanin palasen kaksipuolisella teipillä. Se muuten on yksi tarvike jota olen oppinut tässä hommaillessa rakastamaan! En enää koskaan (aika rohkeasti sanottu!) liimaa tapetteja seiniin vaan kiinnitän ne tällä teipillä. Tulee siisti ja sileä eikä pahvi rupea taipumaan kuten liimasta kostuessaan.